Tässä pieni opastus siihen, kuinka kuponki täytettiin, jotta pystyi lyömään vetoa! Me pelattiin vain kaksaria ja voittajaa (ja Wilkku jotain muutakin...), joten noista muista vaihtoehdoista ei vielä ole hirveästi tietoa. Lappuun merkataan siis pelimuoto, lähdön numero, panos (me laitettiin 1-3 euroa) ja hevosen numero. Merkinnät tuli mustata eikä ruksia kuten Lotto-kupongissa. Sitten lappu vietiin ystävälliselle Toto-mummolle, joka tulosti varsinaisen pelilipun! Sitten vain jännitettiin ja kannustettiin omat hevoset voittoon!
Seuraavaan lähtöön oli sen verran aikaa että päädyttiin ravipubiin odottamaan. Itse lähtö oli kuitenkin katsottava ulkona totolaput kädessä että pääs kunnon ravitunnelmaan. Hevoset lähti kirmaamaan ja selostaja rupes latelemaan ravitermejä. Mitään yleisön riehaantumista ei kuitenkaan tapahtunut niin kuin leffojen vinttikoirakisoissa, et porukka huutaa ja heiluttelee seteleitä vauhkoissaan. Kun hevoset pääs maaliin ni meistä osa hurras voitettuaan, osa purki pettymystään ja loput ei vissiin tajunnut et oliko kädessä voittolappu vai täys huti. Mistään mielettömistä voittosummista ei ollut kuitenkaan kyse mutta ei kai se raha ollutkaan tärkein vaan tietenkin mieletön ravihuuma!
Rahaa meni enemmän kun tuli, mutta tulipahan käytyä kokemassa mikä meininki raveissa ylipäätään on. Itseasiassa paikat on jo varattu Sami Hintsasen luotsaamaan ravibussiin maaliskuulle... Mukaan ilmeisesti innostuu myös uusia naamoja. Kuukausi aikaa perehtyä uusimpiin ravivinkkeihin ja pistää rahoiksi ensi kerralla!
- Henkka
